Aikuisten oppimisvaikeudet

AIKUISTEN OPPIMISVAIKEUDET



OPPIMISVAIKEUKSISTA YLEENSÄ JA ERILAISIA OPPIMISVAIKEUKSIA


Oppimisen erityisvaikeuksista puhutaan silloin kun vaikeudet ovat suuria henkilön lahjakkuuteen ja koulutustasoon nähden eikä niiden taustalla ole muita sairauksia. Vaikeudet eivät myöskään selity koulutuksen puutteella. Oppimisvaikeuksille on tyypillistä että ne ovat perinnöllisiä mutta voivat toisaalta ilmetä samassa perheessäkin monella tavalla.


Yleisimpiä oppimisvaikeuksia ovat lukivaikeus, matematiikan vaikeus sekä kielellinen vaikeus. Oppimisvaikeus voi olla kapea-alainen tai samalla henkilöllä voi esiintyä monenlaisia oppimisen erityisvaikeuksia. Oppimisvaikeuksista on kansainvälinen tautiluokitus ja niiden taustalla voi olla myös esimerkiksi joku neurologinen sairaus tai vaurio, myös mielenterveydelliset syyt voivat vaikeuttaa oppimista (www.kuntotutussaatio.fi).


Lukivaikeus

Arvion mukaan n. 3-10 prosentilla suomalaisista on jonkin asteinen lukivaikeus. Keskeisenä piirteenä lukivaikeudelle on vaikeus hahmottaa ja lukea sekä käsitellä äänteisiin liittyvää tietoa. Lukivaikeuden ilmenemismuodot ovat vaihtelevia, mutta lukemisen hitaus ja virheellisyys ovat sen ydinpiirteitä. Usein lukivaikeudesta kärsivillä on myös kirjoittamisvaikeuksia. Myöhemmällä iällä, kun oikeinkirjoitustaito on harjaantunut, ongelmana saattavat olla ajatusten kirjallisen ilmaisun työläys ja sujuvien lauserakenteiden muodostamisen hankaluus. Aikuisuudessa lukivaikeus voi ilmetä myös vieraiden kielten oppimisen vaikeutena. Joskus lukivaikeus voi ilmetä myös lukemisen ymmärtämisen vaikeutena (www.kuntoutussaatio.fi).

Lukivaikeudet muiden oppimisvaikeuksien kanssa ovat tavallisia. Lukivaikeus liittyy usein myös muistin ongelmiin koska kielellinen lyhytkestoinen muisti toimii yleensä tavanomaista heikommin. Lukivaikeus voi näkyä myös vaikeuksissa ongelmanratkaisutaidoissa, luetun ymmärtämisessä ja vieraiden kielten oppimisessa. Lukivaikeus on neurobiologinen ja se voi ilmetä jo pienillä vauvoilla äänteiden erottelun epätarkkuutena ja sitä kautta vaikuttaa puheen ja kielen kehitykseen (www.kuntoutussaatio.fi).


Kielellinen erityisvaikeus


Kielellisestä erityisvaikeudesta kärsivän henkilön kielelliset taidot kehittyvät hitaammin ja poikkeavalla tavalla (dysfasia eli SLI specific language imprairment). Vaikeuksia voi olla ääntämisessä ja lauserakenteissa ja yleisesti puheen sujuvuudessa samoin kuin puheen ymmärtämisessä, sanojen muistamisessa, taivutusmuodoissa ja käsitteissä. Kielelliseen erityisvaikeuteen voi liittyä myös motorista kömpelyyttä ja hahmotusongelmia ja se lisää lukivaikeuden riskiä (www.kuntoutussaatio.fi).


Matematiikan vaikeus


Matemaattisen vaikeuden taustalla voi olla monia tekijöitä; kielelliset vaikeudet aiheuttavat matemaattisten käsitteiden ja symbolien ymmärtämiseen ja muistamiseen liittyviä ongelmia kun taas hahmottamiseen liittyvät pulmat vaikeuttavat visuaalisen tiedon käsittelyä. Matematiikka edellyttää avaruudellisen hahmottamisen kykyä jota tarvitaan mm numeroiden ja symbolien hahmottamisessa. Havaintopohjaiset ja tarkkaavaisuuteen liittyvät vaikeudet saattavat aiheuttaa puolestaan virheitä numeroiden ja laskumerkkien havaitsemisessa ja lukemisessa. Muistiin liittyvät ongelmat hankaloittavat laskusääntöjen, kertotaulun ja peruslaskutoimitusten ulkoa oppimista. Matemaattisen ongelmien ratkaisu tapahtuu puolestaan työmuistissa jolloin työmuistin heikentynyt kapasiteetti asettaa omat rajoituksensa. Matematiikan vaikeus voi näkyä myös kykynä ymmärtää ja muodostaa lukujonoja ja siten suuruuskäsitteitä ja lukujen välisiä suhteita.(www.kuntotussaatio.fi).


Hahmotusvaikeus


Hahmotusvaikeudessa kyse voi olla esimerkiksi avaruudellisten suhteiden tai suuntien arvioinnin hankaluudesta tai vaikeuksista hahmottaa osista kokonaisuutta. Hahmotusvaikeuksilla tarkoitetaan yleensä näönvaraisen havainnoinnin ongelmia, jotka voivat olla hyvinkin erilaisia. Ongelmia voi olla yksityiskohtien havaitsemisessa tai kuvallisessa muistamisessa. Hahmotusvaikeuteen voi liittyä myös vaikeutta kuvallisessa ajattelussa ja mielikuvitusta vaativissa tehtävissä. Esimerkiksi karttojen lukeminen, reittien löytäminen ja laitteiden toimintamekanismien ymmärtäminen voi olla hahmotusvaikeudesta kärsivälle hankalaa. Samoin rakennuspiirustuksen tai geometria. Joskus hahmotusongelma voi ilmetä aikajatkumoiden tai syy- seuraussuhteiden mieltämisen vaikeutena ja kokonaisuuksien jäsentämisen vaikeutena vaikka kielellisiä vaikeuksia ei olisikaan (www.kuntoutussaatio.fi).


Tarkkaavuuden vaikeus


Kun kyseessä ovat hyvin suuret vaikeudet voidaan puhua aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä eli ADHD :sta (attention deficit hyperactivity disorder). ADHD:ssa voi häiriön nimenmukaisesti esiintyä ylivilkkautta. Usein aikuisuuteen mennessä ylivilkkaus kuitenkin vähenee. ADHD:n rinnalla esiintyy usein myös oppimisvaikeuksia (www.kuntoutussaatio.fi).

Tarkkaavuuden vaikeudesta kärsivällä ongelmia voi ilmetä tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnan ohjauksen eri osa-alueilla kuten tarkkaavuuden kohdentamisessa ja ylläpitämisessä sekä esimerkiksi toiminnan suunnittelun tavoitteellisuuden ja vireystilan sääntelyssä. Keskittyminen voi olla herkästi häiriintyvää, eikä henkilö jaksa paneutua yhteen asiaan pitkäksi aikaa kerrallaan. Tehtävien loppuun saattaminen voi olla hankalaa ja tehtävien viimeistely voi tuntua ylivoimaiselta. Tarkkaavuuden häiriöiden taustalla on biologisia tekijöitä jotka voivat olla perinnöllisiä tai liittyä raskauden tai synnytyksen aikaisiin ongelmiin (www.kuntoutussaatio.fi).


ERITYISESTI AIKUISTEN OPPIMISVAIKEUKSISTA


Johanna Korkeamäen mukaan aikuisten oppimisvaikeuksista on olemassa vähän tutkimustietoa, vaikka nykytiedon mukaan kehitykselliset oppimisvaikeudet jatkuvat aikuisuuteen (Korkeamäki, J. Aikuisten oppimisvaikeudet. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 83/2010. Kuntoutussäätiö) .
Huomionarvoista on, että kehitykselliset oppimisvaikeudet määritellään nykyisin koko elämänkaaren mittaisiksi, joskin niiden ilmenemismuodot vaihtelevat ajan mittaan ( Korkeamäki 2010,10). Oppimisvaikeuksien historia ulottuu 1800 -luvun loppuun, jolloin odottamatonta alisuoriutumista alettiin kuvata syleksian ja sanasokeuden termeillä. Varsinaisesti aikuisten oppimisvaikeudet nousivat kiinnostuksen kohteeksi 1980 -luvulla, sitä ennen oppimisvaikeuksien ajateltiin häviävän itsestään (Korkeamäki 2010:15).

Kehityksellisistä oppimisvaikeuksista yleisin on dysleksia. Dysleksialla on neurobiologinen tausta ja sille on tunnusomaista se että siitä kärsivällä on äännerakennetta koskeva fonologisen taidon ongelma joka ei ole odotuksenmukainen suhteessa muihin kognitiivisiin kykyihin tai saatuun kouluopetukseen. Kirjoittamisvaikeuksia (dysgrafia) tai matematiikan vaikeuksia voi esiintyä myös erikseen . Dysleksia esiintyy usein suvuittain ja sitä pidetään vahvasti perinnöllisenä. Nykytiedon valossa vaikuttaa siltä että kehityksellisten oppimisvaikeuksien taustalla on useita eri geenejä (Korkeamäki 2010,16) On viitteitä siitä, että lukemiskyvyn erot voivat myös kasvaa aikuistuessa ja osalla lapsista puhutun kielen ongelmat näyttäisivät myöhemmin muuntuvan lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksiksi
 ( Korkeamäki 2010,18).


Kansainvälisen lukutaitotutkimuksen mukaan noin 15 prosentilla suomalaisista aikuisista on lukutaidossaan sellaisia vaikeuksia jotka vaikeuttavat heidän oppimistaan, työllistymistään ja työntekoaan, rajoittavat heidän arkielämäänsä ja harrastuksiaan sekä vähentävät opiskeluhaluja ja aikuisopiskelua. Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä tai oppimisessa on kokenut n 16 prosenttia 18-29 vuotiaista. Toisella asteella seulontakartoitusten perusteella oppimisvaikeuksien lisäselvityksen tarve on hieman jopa yli 30 prosentilla ( Korkeamäki 2010,19).

Oppimisvaikeudet näyttäisivät olevan miehillä hieman yleisempiä mutta yhdeksi syyksi on esitetty naisten alidiagnosointia. Suvuittain esiintyvää dysleksiaa on yhtä paljon miehillä ja naisilla. Tarkkaavaisuushäiriötä esiintyy puolestaan enemmän miehillä kuin naisilla joskin jakauma on kaventunut ADD diagnoosin käyttöön oton myötä (Korkeamäki 21010,20).


Lähteet:

Korkeamäki, J. Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen, Kuntoutussäätiön tutkimuksia 83/2010. Kuntoutussäätiö.
www.kuntoutussaatio.fi