Henkilökohtaistaminen ja erityisen tuen tarve näyttöperusteisessa aikuiskoulutuksessa

Näyttötutkinnossa henkilökohtaistaminen jakautuu kolmeen vaiheeseen: koulutukseen hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Jokaisessa vaiheessa toteutuu henkilökohtaistamisen periaate: aikuisen oppijan opintopolku kohti tutkintoa on yksilöllinen. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa tutkinnon suorittajan ohjaus-, opetus- ja tukitoimien yksilöllistä suunnittelua ja toteuttamista.

Hakeutumisvaiheessa kartoitetaan opiskelijan osaaminen ja varmistetaan tutkinnon suorittamisen edellytykset. Hankittu osaaminen tunnistetaan ja huomioidaan valmistavassa koulutuksessa. Jos opiskelijan osaaminen on riittävää tutkinnon suorittamiseen, hänet ohjataan suoraan tutkintotilaisuuteen. Tutkinnon suorittajan olemassa oleva osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan.

Jo osattuja asioita ei tarvitse opiskella uudelleen, mutta puuttuva osaaminen hankitaan ammattitaidon hankkimisen vaiheessa, jossa opinnot henkilökohtaistetaan tarpeen mukaan. Puuttuva ammattitaito hankitaan suorittajalle soveltuvin tavoin: laaditaan henkilökohtainen suunnitelma tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta, jossa sovitaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen painopisteistä ja teoriaopetuksesta, johon osallistutaan. Kun riittävä osaaminen on hankittu, opiskelija ohjataan tutkintotilaisuuteen.

Tutkinto suoritetaan suorittajan omalla työpaikalla, omissa työtehtävissä. Vaikka tutkinnon sisältö on kaikille suorittajille sama, tutkintotilaisuudet ovat joka suorittajalla henkilökohtaiset ja omanlaisensa. Tutkinnon suorittamisen vaiheessa jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen tutkinnon suorittamisen suunnitelma, jonka mukaan tutkintotilaisuudet toteutetaan. Tutkintosuoritukset arvioidaan tällä hetkellä kolmikantaisesti ja tutkintotodistuksen myöntää alan tutkintotoimikunta. Reformin jälkeen nykyinen kolmikanta-arviointi jää pois ja tilalle tulee kaksikanta-arviointi. Tulevaisuudessa arvioinnin suorittaa opettaja ja työelämän edustaja ja tutkintotodistuksen myöntää koulutuksen järjestäjä.

Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelijalla on yleensä opiskeluhistoriaa takana ja hänellä saattaa olla tarkkaakin tietoa omista opiskeluvalmiuksistaan sekä mahdollisista opiskelun esteistä, jotka liittyvät erityisen tuen tarpeeseen. Tämä otetaan huomioon hakeutumisvaiheessa henkilökohtaistamissuunnitelman laatimisessa. Opintojen sujuvuus pyritään varmistamaan suunnittelemalla myös erityisen tuen tarpeet ja niihin vastaaminen hyvissä ajoin hakeutumisvaiheessa, sekä tutkintoon valmistavan koulutuksen alkuvaiheessa. Opiskelijalle laaditaan HOJKS, jos tukitoimet sitä edellyttävät.

HOJKS suunnitellaan yhdessä erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kanssa siten, että siinä huomioidaan hänen vahvuutensa ja tuen tarpeensa. Tukitoimiin suunnitellaan henkilökohtaiset tavat suorittaa kokeita ja tenttejä, mahdollinen lisäopetus ja -ohjaus, opintojen etenemisvauhti, tarvittavat lisämateriaalit ja –välineet ym. Opiskelijaa kannustetaan kertomaan itse tuen tarpeesta opettaville opettajille ja mahdolliselle työpaikkaohjaajalle. Ammatillisessa aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta koskevat HOJKSin suhteen samat periaatteet kuin ammatillista peruskoulutusta. HOJKSin laatimiseen osallistuu oppisopimuskoulutuksessa myös työpaikkakouluttaja.

HOJKSin laatimisessa on erotettava ammattitaidon hankkimisvaihe ja tutkinnon suorittaminen. HOJKSiin kirjataan valmistavan koulutuksen osalta ne toimenpiteet, joilla tuetaan opiskelijaa saavuttamaan tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tarjoamalla pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä.

Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelijalla on yleensä opiskeluhistoriaa takana ja hänellä saattaa olla tarkkaakin tietoa omista opiskeluvalmiuksistaan sekä mahdollisista opiskelun esteistä, jotka liittyvät erityisen tuen tarpeeseen. Tämä otetaan huomioon hakeutumisvaiheessa ja henkilökohteisen opiskeluohjelman ja henkilökohtaistamissuunnitelman laatimisessa. Opintojen sujuvuus pyritään varmistamaan suunnittelemalla erityisen tuen tarpeet ja niihin vastaaminen hyvissä ajoin hakeutumisvaiheessa, sekä tutkintoon valmistavan koulutuksen alkuvaiheessa. Opiskelijalle laaditaan HOJKS, jos tukitoimet sitä edellyttävät.

Lain ja asetuksen mukaan erityisopetuksen peruste on aina määriteltävä ja sitä käytetään HOJKSien perusteena ja pohjana. HOJKS laaditaan oppilaitoksella opiskelijalle esimerkiksi seuraaviin dokumentteihin nojaten: lähtötasotestaukset (lukiseula, matemaattinen testi, kielten testaukset), keskustelu/haastattelu ohjaajan/opinto-ohjaajan kanssa, koulu-/tutkintotodistukset ja muut opiskelijan toimittamat dokumentit. HOJKS suunnitellaan yhdessä erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kanssa siten, että siinä huomioidaan hänen vahvuutensa ja tuen tarpeensa. Tukitoimiin suunnitellaan henkilökohtaiset mm. tavat suorittaa tehtäviä, mahdollinen lisäopetus ja -ohjaus, opintojen etenemisvauhti, tarvittavat lisämateriaalit ja -välineet. Opiskelijaa kannustetaan kertomaan itse tuen tarpeesta opettaville opettajille ja oppisopimuskoulutuksessa myös työssäoppimispaikalla työpaikkaohjaajalle.

Jokaisella opettajalla, joka opettaa erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa on velvollisuus huolehtia, että ko. opiskelija saa tarvitsemiaan suunniteltuja tukitoimia. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintoja seurataan ja HOJKS päivitetään säännöllisesti. Opiskelijan HOJKS puretaan, jos hänen erityistuen tarpeensa lakkaa ja tukitoimet arvioidaan tarpeettomiksi. Myös opintojen päättyessä

tai keskeytyessä HOJKSin voimassaolo lakkaa ja asiakirjaan kirjataan opintojen päättyminen.

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen etenemistä seurataan säännöllisesti. Tarvittaessa hänen oppimisen tukimenetelminä voivat esim. olla seuraavat menetelmät: opetusmateriaalien saaminen etukäteen, helpottaminen, yksinkertaistaminen, tekstien ääneen lukeminen, yksinkertaisemmat materiaalit, selkokieliset tekstit -lisäohjausta tehtävien teossa, visualisointi ym. Ennen tutkintotilaisuutta toteutetuilla ohjaus- ja tukitoimenpiteillä pyritään varmistamaan opiskelijan suoriutuminen näytöstä. Opiskelijoiden tarvitsemat tukitoimenpiteet käynnistetään hyvissä ajoin. Tuen tarvetta voidaan ennakoida entisten opiskelijatietojen pohjalta ja huomioida näyttöön mahdollisesti liittyvät ongelmat. Opiskelijaa tuetaan henkilökohtaisen tutkinnon suorittamisen suunnitelman tekemisessä. Hänelle tarjotaan tarvittaessa tukitoimia ja tutkintosuoritus voidaan esimerkiksi pilkkoa pienempiin osiin tai sen kestoa pidetään.

HOKS eli henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on vuoden 2018 alusta ammatillisen koulutuksen ydin. Uuteen suunnitelmaan kirjataan yksilölliset osaamisen tunnistamista, tunnustamista, hankkimista ja osoittamista sekä ohjaus- ja tukitoimia, myös erityisestä tuesta, koskevat tiedot. Koulutuksen järjestäjä on se taho joka vastaa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatimisesta. HOKS laaditaan yhdessä opiskelijan kanssa. Riippuen siitä miten koulutus on järjestetty (oppisopimus, koulutussopimus, työvoimakoulutus) suunnitelman laatimiseen voi osallistua työnantajan tai muu työpaikan edustaja, työ- ja elinkeinoviranomainen, opiskelijan huoltaja. Tärkeä osa uutta suunnitelmaa on työssä oppimisen laajuudesta päättäminen. Osaamisperusteisessa järjestelmässä on aina kyse opiskelijan tarpeista ja sopivan työpaikan löytämisestä. Tärkeä osa henkilökohtaistamisprosessia on aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä osaamisen hankkimisen suunnittelu. Tämä on jatkuva prosessi ja koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että HOKS päivitetään tarpeen mukaisesti.  

 

Lähteitä:

OPH Näyttötutkinto-opas 2016, http://www.oph.fi/download/177568_nayttotutkinto_opas_2016.pdf

Point College, Erityisopetussuunnitelma 2017-2018  http://minedu.fi/usein-kysyttya-amisreformi
www.amke.fi (amisreformi)